Näköjään elämä vie niin, ettei ehdi paljon postailla blogiin. Höh.

Nyt makoilen sairaslomalaisena ja kun ei jaksa isommin muutakaan, niin tämähän on oivaa ajankulua!

Outoja ajatuksia pulpahtelee päähän maatessa, nytkin pohdiskelin, että miksi aina tehdään niin iso asia siitä, kun jotain tekee/kokee ensi kertaa??
Miksei kukaan kirjaa ja kohkaa asioita, joita tekee viimeistä kertaa? Monihan meistä kyllä keuhkoaa useastikin, että "TÄMÄ ON KYLLÄ VIIMEINEN KERTA, KUN....". Mutta tuo kommenttihan on useimmiten ihan turhaa puhelihasten tyhjäkäyntiä.

Oikeasti: muistaako ihmiset oikeasti jonkun tekemisensä viimeistä päivää? Malliin, "se oli 7.4. vuonna xx, kun..".

Aloinpa siis miettiä omalta kohdaltani näitä juttuja eipä tulisi pitkää listaa. Toki jos kaivelisin vanhat kalenterit esiin, niin esim. lapsiin liittyviä viimeisiä kertojahan sieltä löytyisi: viimeinen kerta imetystä, viimeinen vaippa yms. Joskin nuokin selviäisi ehkä kommenteista "eka kerta nokkamukista", "eka yö ilman vaippaa" jne.

Ainoa asia minkä lonkalta muistin, on "viimeinen kerta kun olin lähdössä hyppäämään benji-hyppyä"! Se tapahtui syyskuussa 2009, muistaakseni 17 päivä kun fysioterppa tylysti lyttäsi suunnitelmani sanomalla, että sepä olisi sitten minun nivelilläni surmanhyppy.. Että voi sentään miten mukava muisto!